Tulpaaneja ja kevätfiilistelyä

- "Oo nyt hiljaa ku mä kirjotan!"
- "Juujuu."
- "Mikä eläin alkaa S:llä?"
- "En mä tiedä. Eiks sun pitäny opparia kirjottaa?"
- "Niiin.... En juu, tä on joku kiertoviesti naamakirjassa.."

Että näin meillä.

Tässä vielä ihania kevätkuvia meidän arkisista tekemisistä, eli yrttien istutuksesta! Kissat on tietenkin kaikessa tekemisessä aktiivisesti mukana, kuinkas muutenkaan. 

Mulla on taas vaihteeks ihan tolkuton matkakuume. Katselin äsken äkkilähtöjä ja hetken jo harkitsin lähteväni ylihuomenna Gambiaan. Melkein. Sitten taas muistin, että ehkä en haluakaan sinne. Ehkä. Mutta jonnekin on kesällä pakko päästä, etenkin jos töitä ei jostain siunaannu. Kutsua työhaastatteluun ei tullut, joten saapa nähdä minne tie vie.. Toivottavasti ei ainakaan ampiaisten pariin...

Opinnäytetyö on toivottavasti ensi viikolla valmis. Hah, sanoinpas sen ääneen! Vaikka on se tässä todettu jo ennenkin..

Opiskelun loppu ja tuskaiset viime metrit

... vailla järjen hiventä.

Tänään on viimeiset lähiopetustunnit ja huhti-toukokuulle jää sitten enää yksi surullinen kirjatentti, jota olen lykännyt hurjat 1,5 vuotta. Niin ne hommat vaan jää roikkumaan meidän koulussa, hah. Opparin kun saisin pois alta, niin voisin olla tyytyväinen, mutta tilaaja lähettelee loputtomasti kehitysehdotuksia eikä tunnu siltä, että saisin projekti Opinnäytetyön tässä lähiaikoina valmiiksi.

Odotin alkuviikosta kutsua työhaastatteluun, mutta sitäkään ei tullut. Harmitus. Kuvittelin ihan oikeasti pääseväni edes haastatteluun, mutta ei. Melkein niinkuin alkaisi syntyä stressiä kesän töistä, kun leipomo ja ampiaiset ovat todellakin se viimeinen oljenkorsi, johon en halua tarttua. Ihan niiden ampiaisten takia. Argh.

Tämä ja ensi viikko meneekin sitten tiukasti opparin kanssa, joten toivottavasti saisin sen huhtikuun alussa ihan oikeasti valmiiksi eikä tilaajalta sitten tulisi enää ideoita ja ehdotuksia, jolloin samalla työmääräkin taas lisääntyy. Pitäisi miettiä mitä opintoja suoritan avoimessa yo:ssa ja toisaalta aionko tosissaan hakea johonkin syksyksi. En yhtään tiedä eikä toisaalta jaksa miettiäkään, kun niin kovin aina väsyttää. Se on tämä ikuinen flunssa.

Ja avokki aloittaa uudessa työssä toukokuun alussa, jeeeee! :) Päätöstä ei tosin ole vielä tullut, mutta aikalailla varmalta se alkaa jo näyttää. Ihanuus. Vielä kun tietäisi missä kesällä asustellaan, niin hyvä olisi.

Mietelmiä

Haikeita ajatuksia. Tänään.
Missäköhän sitä puolen vuoden tai vuoden päästä ollaan?

Mä haluan eroon tosta opparista, että voin keskittyä tärkeämpiin asioihin. Johonkin ihan muuhun kuin näihin juttujen, minkä kanssa nyt painii päivästä toiseen. Ärsyttää vastakohtaisuudet. Joko asiat on niin tai sitten ne on näin, olen joko siellä tai täällä. Kaksi visiota siitä mitä voi tulla vastaan tulevaisuudessa, ja ne kaksi pahasti ristikkäin keskenään eikä kaikki suunnitelmat mene lainkaan linjakkain toistensa kanssa. Tässä pääkopassa on ihan liikaa ideoita ja ajatuksia, toiveita ja mahdollisuuksia. Jussi on ihan pää pyörällä mun mielijohteideni kanssa.

Tulis jo kesä.

Keväänodotusta: siementen istuttamista, naistenpäivän KOLME kukkakimppua (ihan pyytämättä, huih!), parvekkeen sisustuksen suunnittelua ja kesän matkasuunnitelmia. Miten voikin olla niin vaikeaa päättää minne seuraavaksi reissuun lähtisi? Ja toisaalta taas ei sitten kuitenkaan tee mieli minnekään, kun niin paljon hyviä asioita täälläkin.

Ja Gdansk oli IHANA. Laitan kuvia, kunhan saan ne kamerasta ja kännykästä ulos.
Nyt takaisin opparin pariin.