Kevään pieniä sekoamisia. Tänään.
Päätettiin yhtäkkiä lähteä herkuttelemaan kebabilla Tavernaan (Turun paras kebabpaikka, for sure!), sitten tuli äkillinen mielihalu mennä pesemään auto, ja sitten taas hetken ajatuksen johdattelemana päätettiin mennä tutkimaan Katariinanlaakson metsiä. Onneksi oli kännykän kamera mukana, että saatiin kevään ensimmäiset sinivuokot taltioitua... Näin lauantaina ensimmäisen sitruunaperhosenkin! Pitäisi muistaa pistää kevään ensimmäiset merkit ylös kalenteriin, mutta eipä sitä ikinä muista, vaikka lauantaina itse jaoin niitä seurantakortteja...
Ja niin, ensi viikko on lomaa! Tiistaina on viimeinen tentti ja keskiviikkona seminaari, joten huomenna kiirettä pitää. Ehkä suunnataan loppuviikosta mökille, jos siltä tuntuu. Fiiliksen mukaan.
Mietiskelin tässä yhtenä päivänä, että tämä vuosi on lähtenyt liikkeelle ihan mahdottoman hienosti, ja odotukset tietty oli alunperinkin korkealla. En ole stressannut opinnäytetyöstä (korkeintaan viimeisen deadlinen kohdalla vähän, mutta silloinkin luottaen aikatauluun), työnhausta tai kesän suunnitelmista. Kaikki selviää aikanaan eikä suunnitelmien peruuntuminen tai muuttuminen ole maailmanloppu lainkaan! Ideoita on ihan liikaa, samoin aikaa, joten ihan mielenkiintoista nähdä mitä eteen tulee... Tai tuleeko mitään. Tällä hetkellä ei tekemättömyyskään haittaisi, koska se on ollut viime vuoden äärimmäinen tavoite. Olla tekemättä mitään. Tai ainakin vähemmän. Mission complite!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti