Urakan jälkeen oppari on valmis ja nyt voi kotona kuunnella Cheekiä ja fiilistellä!
Vielä se opparikin viimeisen karman jäynän teki, kun ojensin paperinivaskaa ohjaajalle ja sain kauhean paperihaavan sormeen! Mutta eipä se enää pääse yllättämään.. Heh.
Mutta ohi on, finally! Ja nyt voin kevätfiilistellä kotona, mietiskellä mitä elämänlaatua parantavaa aion tässä keväällä tehdä ja mitään ei tarvitse toteuttaa.. Kyllä. Ja Jussillakin ensi viikko enää töitä ja sitten vietellään viikon lomaa yhdessä.
Pakko linkittää tähän parit biisit. Ton Jenni Vartiaisen biisin eräät lapset eräässä paikassa laulo niin tunteella, että oli itku lähellä. Ihan liian lähellä. Ne veti sen kyllä niin hyvin. Nyt toi biisi onkin sitten soinu päässä koko ajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti