... vailla mitään elämää. Kai sellainen pitäisi jostain hankkia?
Kauhea hinku kirjoittaa ja tehdä asioita, inspiraatio on suuri. Mutta silti, ei jaksaisi toisaalta yhtään mitään. Energiataso tuntuu olevan nollissa ja koko ajan tekee mieli syödä. Herkutella. Ihan kuin sillä löytäisi kadonneen innon tehdä kaikkea, suorittaa ja mennä mukana kaikessa.
Ei tekisi mieli tehdä mitään. Kunpa vain voisi jättäytyä pois tuhannesta projektista ja keskittyä vain pariin asiaan. Jättää opiskelu ja ylimääräiset jutut, keskittyä oman pään ja ajatusten selvittämiseen.
Marraskuu. Aina samanlainen.
Kiireinen viikko edessä, ja aikaiset aamuvuorot. Kahta erilaista jumppaa, kokous, häät, ensi viikon töiden ja menojen suunnittelua. On kyllä taitolaji osata jättäytyä pois oravanpyörästä, sanoa EI ja EN JAKSA, EN PYSTY, EN HALUA. Joskus se tekee ihan hyvääkin.
Ja sitten alkaa sisustaminen. Koristelen olohuoneen ja keittiön kynttilöillä ja valoilla, jotka piristävät pimeitä iltoja. Leipominen piristää, ja etenkin jouluiset tuoksut. Pienet ilonaiheet, kun elämä muuten painaa hartioita maata kohti.
Onneksi tänään onnistuin jossakin asiassa, mitä en ollut koskaan aiemmin tehnyt. Jännittävää! Keskiviikkona uusi koitos.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti