Paha ja sitäkin pahempi päivä, mutta kummasti se aurinko seuraavana päivänä sitten paistaakin niin ihanasti ja tulee sellainen olo, että tästä se kevät ja valoisuus sitten alkaa lähestyä hiljalleen. Suuret suunnitelmat ja kaikki kivat odotettavat asiat, vaikka jotkin ideat jäävätkin taas taaksepäin. Tervetuloa helmikuu!
Latasin koneelle Spotifyn ja kuuntelen pitkästä aikaa Jemiä. Musiikinkuuntelu jäi ilmeisesti Afrikkaan, koska sen jälkeen mikään ei ole enää kuulostanut hyvältä. Outoa. Mutta tänään kaikki kuulostaa hyvältä ja on kovin leijuvainen olo. Sovin huomiselle saunaleffaillan erään tärkeän luokse, pitkästä aikaa. On kovin ikävä sosiaalista elämää ja hyviä keskusteluja tärkeiden ihmisten kanssa. Ehkä opparin jälkeen tulisi jotain tolkkua kaikkeen, ja ehtisi taas nähdä vanhoja - ja miksei uusiakin - ystäviä enemmän. Ettei tarvitsisi päivästä toiseen istua kotona kirjoittamassa niin kuin opinnäytetyö oikeasti merkitsisi jotain enemmän kuin yksi raportti tai kirjoitelma toisten joukossa? Hahaa.
Mutta niin, mun piti siivota talvi piiloon! :P
Miten voikaan ihminen odottaa näin paljon kesää, kun edellinen meni multa ohi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti